Kaatuminen

Eilen tapahtui se mitä olen koko raskausajan pelännyt, kaaduin. Tai oikeastaan en voi puhua pelkästään kaatumisesta, vaan sen seurauksena tipahdin alas kuistiltamme. Vaatii ehkä hiukan selitystä... Meillä on siis uusi talo, johon ei ole rakennettu vielä kunnon kuistia, portaita saati kaiteita. Lisäksi viime viikolla aloitimme pihan tekemisen, jonka seurauksena koko tonttimme on täynnä korkeita nousuja ja laskuja, jotka vaikeuttavat pallomahaisena olennaisesti liikkumistani. Eilen sitten ulos lähtiessäni en ilmeisesti kovinkaan tarkkaan katsonut mihin jalkani asetin, joten "liukastuin" hiekkaan yrittäessäni alas kuistilta. Tipuin alas noin puolesta metristä oikealle kyljelleni. Siinä vaiheessa naarmut polvessa ja kädessä eivät haitanneet yhtään siihen pelkoon verrattuna, että vauvalle olisi käynyt jotain.

Yritin hetken aikaa lepäillä sohvalla ja ottaa kontaktia lapseen, mutta katsoin kuitenkin parhaakseni soittaa myös äitiyspolille, josko vauvanvointi kannattaisi tarkistaa. Langan toisessa päässä oleva kätilö oli ihanan empaattinen ja neuvoi, että vaikkei kipuja vatsan alueella olekaan eikä mitään vuotoja, niin voisin silti tulla käymään varmistamassa että kaikki on hyvin. Luulen, että hän kuuli äänestä itkuisuuteni ja sen, kuinka huolissani olin, vaikka kuinka hammasta purren ajattelin että en ala puhelimessa parkumaan.

Lähdettiin siis sairaalalle tarkistamaan tilanteen, jossa mukava kätilö otti minut vastaan ja laittoi puoleksi tunniksi käyrille. Kaikki näytti onneksi juuri sellaiselta kuin pitikin. Lopuksi lääkäri (joka oli muuten aivan kamala!) ultrasi tilanteen, ettei kohdussa näy mitään vuotoa tms. Pääsimme kotiin tunnin tarkkailujen jälkeen ja sain tehtäväkseni tarkkailla vuotoja ja supistuksia illan ajan. Lääkäri sanoi, että jos kohtu muuttuu pinkeäksi pitkäksi aikaa, eikä se hellitä, niin kannattaa tulla takaisin. Niinhän siinä sitten kävi, että illalla supisteli enemmän ja kohtu oli välillä ihan jonkin aikaa kivikova, mutta onneksi maltoin mieleni ja tarkkailin tilannetta. Luulen, että supistukset johtuivat päivän stressistä, koska tänään olo on ollut jo aivan normaali. Nyt katson kyllä erityisen tarkkaan mihin jalkani milloinkin asetan!

Eilen oli myös neuvola ja rv kasassa 32+0. Kaikki oli ihan suht ok. Hemppa noussut oli noussut, mutta paino oli laskenut peräti 600 grammaa. Myöskään kohtu ei ollut kasvanut paljoa, mitä pitää nyt tarkkailla. Verenpaineet oli todella matalalla ja pissassa hieman proteiinia. Terkkari arveli, että kärsin lievästä nestehukasta, mikä selittäisi kaikki nuo muutokset ja toivottavasti näin onkin.