Kun olet lapseton, olet AINA eriarvoisessa asemassa ns. lapsellisten kanssa. Sinun elämän koetaan olevan paljon helpompaa, kiireettömämpää ja vapaa-aikaakin kuvitellaan olevan loputtomiin. Ei ilmeisesti ole olemassa muuta elämää kuin lapset. Tähän asiaan törmäsin (yllätys yllätys) jälleen kerran koulun penkillä.
Tunnilla haettiin siis vapaa-ehtoista tekemään erinäistä hommaa ja jälleen lapsettomuus nousi puheenaiheeksi. Tällä kertaa jostain suusta huudettiin, että eikös joku lapseton sen voi tehdä ja kaikkien katseet kääntyivät luonnollisesti minuun (tai ainakin siltä tuntui!). Hammasta purren pidin suuni kiinni, enkä tosiaankaan ilmoittautunut vapaa-ehtoiseksi. Ja sen tein siis ihan vaan periaatteesta. En tehnyt sitä, koska asia esitettiin niin typerästi. En aio tehdä mitään muiden hyväksi vain siksi, että minulle ei ole suotu lapsia. En nyt, enkä myöhemmin.
Lapsettomuus on ollut viime aikoina todella paljon esillä ja usein kuulee, kuinka meidän täytyy uhrautua perheellisten takia, oli sitten kyse kesälomista tai ylitöistä. Johonkin on raja vedettävä ja minä vedän sen nyt itseni kohdalla tähän. Olkoon se perheellisten mielestä kuinka itsekästä tahansa. Toki tilanteet muuttuvat koko ajan, mutta tällä hetkellä en aio olla se joka alistuu.
Ihan oikein, ettet joustanut. Enkä sano tätä sillä, että pitäisi tahallaan antaa lapsellisille omaa lääkettään. He kun monesti häikäilemättä käyttävät tekosyynä tätä lapsiasiaa ties mihin juttuihin. Ei ole meidän vika, ettei meillä ole tätä samaa "asetta" tahdostamme huolimatta käytössämme. Se, ettei meidän elämämme ole muka yhtään rankkaa, on niin suuri loukkaus kaikkia tahattomasti lapsettomia kohtaan. Ai niin, ja mehän ei myöskään ymmärretä elämästä yhtään mitään ilman lapsia!
VastaaPoistaJoo, minua ottaa tosi kovasti päähän ihmiset, jotka jokaikisessä asiassa vetoavat lapsiin, että: "eihän me voida kun on nuo lapset." Pitäisi varmaan itse heittäytyä ihan avuttomaksi ressukaksi: "kyllähän minä voisin, mutta kun kärsin lapsettomuudesta niin en nyt pysty.." En vaan halua siitä asiasta täysin ulkopuolisten tietävän, enkä todellakaan halua, että minua sen takia jotenkin säälittäisiin tai kohdeltaisiin muuten eritavalla.
PoistaLapsellisena (ja ehkä vähän lapsettomanakin) voin kertoa, että kyllä ne lapset sitä elämää rajoittaa..jos asenne on, että ne rajoittaa!! Minun elämää ne (tai siis hän) ei ole rajoittanut yhtään, kyllä se on aina enemmän ollut tuo parisuhde joka heittää kapulaa rattaisiin. Eikä nyt ole tarkotus väittää että sinkuilla ois asiat jotenkin paremmin vaan jos jotain täytyy syyttää niin miehiä.. :D Kyllähän se opiskeluissa rajoittaa ajankäyttöä ja etenkin "lapsettomien" kanssa tehtävät ryhmätyöt ovat hankalia aikatauluttaa. Aika nopeasti sitä kuitenkin oppii ja jos tahtoa riittää niin eivät lapset ole mikään este tai hidaste tehdä yhtään mitään. Opiskeluiden osalta voin sen sanoa kun olen itse yh-äitinä ollessani opiskellut työnohessa itselleni toisenasteen tutkinnon. Yöunista se vaan on pois, mutta ei ole pakko opiskella jos ei siihen kykene. Enkä mä halua saada mitään erikoisvapauksia en lapsellisuuteni enkä lapsettomuuteni ansiosta. Hyvä ettet antanut periksi. Pure hammasta jatkossakin!
VastaaPoistaHyvä, Kaipaava! Pysy vahvana! Sitä paitsi ei tämä tahattomasti lapsettoman elämä mitään herkkua ole varsinkaan hoitojen ollessa meneillään. Sivuvaikutukset, lääkärillä ravaamiset, puhumattakaan mielialojen heittelyistä sun muista... Voi kun ne "lapselliset" valittajat vaan tietäisivät, miten onnellisessa asemassa he oikeasti ovat... Pitäisivät suutansa vähän supummalla.
VastaaPoistaTsemppiä! <3
Kiitos Sally ja Rowan! Vaikka tiedän etten varmasti ole ainoa lapseton joka näin ajattelee, tunnen silti olevani yksin asian kanssa ja siksi on kiva kuulla että jotkut ovat samoilla linjoilla kanssani. Että meidän kaikkien tulisi olla samalla viivalla, ilman eri oikeuksia mihinkään suuntaan. Kaikilla kun on elämässä omat painolastinsa.
VastaaPoistaMä sain pahoja katseita kun ilmoitin että tänä jouluna haluan olla vapaalla, em töissä yömyöhään ja aamulla aikaisin takaisin. Vaan haluan katsoa illalla samu Sirkan joulutervehdystä, syödä hyvin ja avata illalla paketeita oikean kuusen alta (viime jouluna se tehtiin kahden aikaan yöllä, kun töiltä ehti). Tuntui että "lapselliset" eivät tätä voineet käsittää. Aikani seliteltyäni, vedin hihasta epäreilun kortin. "Miehen lapset ovat meillä joulun". Ai no sitten.. mutta teethän sä sitten uuden vuoden?
VastaaPoistaVoi Tiki :( Kuulostaa kyllä ihan kamalalta että pitää selitellä miksi itsellä olisi joskus samanlainen oikeus vapaisiin juhlapyhiin kuin perheellisilläkin. Mutta hyvä että pidit puolesi! Harmi vaan etteivät ymmärtäneet asiaa ennenkuin mainitsit miehesi lapset. :(
PoistaHah, joulua yms. inhoavana olisin ja olenkin itse mieluiten töissä!! Enkä tappelisi yhtään pyhien työvuoroista. Ei perheellisille pidä antaa mitään erikoisetuja. Sehän on syrjintää. Tätä mieltä siis olen, vaikka lapsia on ja monta. Ihmettelin itsekin sitä ennen lapsia, että naisena on ns. turhanpäiväinen, jos ei tee lapsia. Ei se ole niin, vaan jokaisella on oma ihmisarvonsa, lisääntyi tai ei. Lapsilla on oma yksilöllinen ihmisarvonsa, eikä se mitenkään lisää äidin ihmisarvoa sinänsä. Jossain äärimmäisessä valintatilanteessa ehkä pelastaisi äidin sen takia, että muuten jää orpoja.
VastaaPoista