Elämä tässä ja nyt

Olen onnellinen. Koulun alkaminen on antanut arkeeni rytmin ja aikataulun, eikä elämäni ole enää yksi iso musta möykky, josta puuttuu se kaikkein tärkein. Olen kokenut olevani positiivinen ja iloisempi, mutten itse ole tiedostanut, että se näkyy muillekin. Viikonloppuna sain kuitenkin kuulla kahdestakin eri suusta, että näytän pirteämmältä, suorastaan hehkun. Heh.

Olen huomannut tarkastelevani koko elämääni täysin eri näkökulmasta. Sitä on jatkunut vasta noin viikon ja ajatukset seilaa koko ajan, mutta silti tämä tuntuu jotenkin oudon hyvältä. Alan jopa nähdä merkityksen lapsettomuudelleni. Vastoin kaikkia olettamuksiani, olen viime aikoina tuntenut kasvaneeni ihmisenä aivan hurjan paljon ja kokenut saaneeni voimaa kaikesta kokemastani pahasta. Taidan kuitenkin olla vahva. Vahvempi kuin monet muut kestämään rankkoja asioita.

Tähän asti olen elänyt tulevaisuutta varten. Koko elämän tarkoitus on ollut saada lapsia, että jäisin heidän kautta elämään ja historian kirjoihin, kun aikani joskus koittaa. Mutta ehkä tehtäväni on kuitenkin jotain muuta. Todella herkkänä ja suhteellisen ujonakin ihmisenä, en ole ikinä nähnyt itseäni vaikuttavassa asemassa, mutta nyt ajatukseni siitäkin on kääntynyt. Tätä ajatusta on siivittänyt viime aikaiset lasten pahoinpitely uutiset, samoin kuin käytännön työn näkeminen lapsien parissa, jota olen seurannut opiskelujeni kautta. Tällä hetkellä rinnassa on palava polte pelastaa jo syntyneitä lapsia. Ehkä minusta tuleekin jotain muuta yhtä merkittävää kuin äiti.

Ja vaikka vasta vähän aikaa sitten kirjoitin, kuinka kovasti hoitojen alkaminen ahdistaa, niin nyt yllättäen valmistaudun niihinkin aivan eri tavalla. Tulimme lääkärimme kanssa siihen päätökseen, että toteutamme toisen hoidon lyhyellä viljelyllä, koska alkiot olivat ensimmäisellä kerralla kuitenkin kaikki hyvälaatuisia, vaikkeivat ne sulatuksesta selvinneetkään. Ainoa muutos edelliseen kertaan on pienempi hormonimäärä.

Nyt en kuitenkaan halua uhrata ajatuksiani tuleviin hoitoihin, niiden aika ei ole ihan vielä. Elämä on tässä ja nyt.

Positiivisen odotus ja ensimmäinen hyvän mielen postaus

Elokuun alussa alkoi uusi raskautumisprojekti: Positiivisen odotus. Kyseessä on ensimmäinen projekti jossa olen mukana, ja olen ehkä lapsellisenkin innostunut asiasta.. Minä (kuten monet muutkin mukana olevista) olen erityisen mielissäni projektin perussanomasta, eli positiivisuudesta. Se on Bellyltä loistava keksintö, kiitos siis siitä. :)

Olen nyt muutamana päivänä tutustunut projektilaisiin ja löytänyt monta uutta blogia joita aion jatkossa tiiviisti seurata. Hyvän mielen postausta en ole vielä aikaansaanut, koska mietin asiaa ehkä liian vaikeasti. Siis tavalla: 'mistä kaikille tulisi hyvä mieli'. Sellaista asiaa tuskin onkaan, joten keskityn kirjoittamaan juttuja, jotka ovat minua kunakin päivänä ilahduttaneet.

Tänään minua ilahduttaa (pyykkipäivän lisäksi (olen siis intohimoinen pyykkäri :)) ) siskoni perheen tuleva vierailu ja Hippo-kisat! :D

Loppuun vielä minun tämän hetkinen lempibiisi:

Tämä  nyt on vaan niiiiiin hyvä :D