Raskaus pitkän odotuksen jälkeen

Olen nyt monena päivänä miettinyt millainen odottaja olisin, jos olisin tullut raskaaksi helpolla. Olisiko tämä raskausaika helppoa ja ihanaa, vai olisiko minulla yhtä paljon kysymyksiä silloinkin?

Nyt minä tarkkailen jokaista suupalaani vainoharhaisesti: Onko liha tarpeeksi kypsää? Onkohan kasvikset varmasti kunnolla pestyjä? Onko rahkajälkiruoka tehty pastöroituun vai pastöroimattomaan maitoon?

Ulkona liikkuessani pelkään koko ajan kaatumista. Siksi ostin kenkiin kiinnitettävät liukuesteet. Olen lisäksi varma, että koulumatkalla joku törttö aiheuttaa minulle liikenneonnettomuuden niin, että saan keskenmenon.

Voiko käyttämäni lääke tulehdukseen ollakin vaarallinen? Miten sitä käytetään paikallishoitona kun raskaana ollessa ei saa käyttää asetinta?

Voinko värjätä tukkaani? Entä miten tulisi toimia meikkaamisen suhteen?

Kissanvessaa en ole uskaltanut siivota, muuta kuin hengityssuojaimen kanssa. Tosin olen varma, että minun tuurilla olen saanut toksoplasmoosin jo raskauden alkumetreille, siksi kävin verikokeessakin.

En uskalla kertoa raskaudestani edelleenkään kenelläkään ja yritän peitellä kasvanutta alavatsaani ylisuurilla vaatteilla.

Tiedän, että monet pitävät minua hulluna. Nyt pitäisi osata jo hieman huokaista ja nauttia. Ei tee vauvallekaan hyvää, että itken joka päivä. Mutta miten se onnistuu? Miten pitkään lasta toivoneet osaavat ottaa raskausajan rennosti? Vai osaavatko ollenkaan?